Lomaviikko ja roadtrip: Day 7

Perjantaiaamu valkeni pitkien ja mukavien yöunien jälkeen aurinkoiseen säähän. Söimme aamupalaa pitkän kaavan kautta ja kahviakin piti juoda useampi kupillinen, kerrankin kun sai jotain muuta kuin pikakahvia! Hyvästelimme talon isäntäväen ja jatkoimme matkaa. Ensimmäinen määränpäämme oli hieman Wickin pohjoispuolella oleva Sinclair Girnigoe Castle. Google maps neuvoi meidät linnan lähellä olevalle parkkipaikalle, mistä oli lyhyehkö kävelymatka itse linnalle.

Yöllä oli ollut pakkasta, onneksi tiet oli sulat!

Parkkipaikalta lähti polku linnalle, matkalla oli portteja lähinnä lampaita varten.

Taustalla taas yksi samanlainen majakka

Prinssi Charleskin on käynyt mestoilla!

Tuohon osaan linnasta ei päässyt, ilmeisesti se oli kunnostuksen alla.

Linnalla tuli vietettyä jokin tovi ja sieltä suuntasimme takaisin Wickiin ja siitä etelään. Majapaikkamme emäntä vinkkasi, että matkalla kannattaa poiketa Whaligoe Stepseillä ja Camster Cairnseilla. Kumpaakaan näistä ei olisi sen suurempia kylttejä, mutta Google maps ohjasi meidät perille. Whaligoe Stepseille johtavan tien risteys tuli kyllä vähän äkkiarvaamatta, tie meni rivitalon vierestä ja talon päässä oli parkkipaikka minne auton pystyi jättämään. Parkkipaikaltakaan ei ollut mitään kylttejä portaille, mutta loogisesti lähdimme kävelemään rantaa kohti ja matkalla ohitimmekin talviaikaan kiinni olevan kahvilan. Portaat on käsin tehty jyrkkään rantakallioon ja niitä on lähteestä riippuen 365 tai 366. Portaiden alapäässä on entisaikaan kalastukseen käytetty satama. Nykyisin portaita ylläpidetään vapaaehtoisvoimin.

Jyrkät oli

Alhaalta päin katsottuna portaat ei olleet juuri minkään näköiset

Lahden pohjukassa oli luolakin, mutta vesi oli liian korkealla että sinne olisi päässyt

Hapottavan ja pitkän nousun jälkeen auton nokka suunnattiin kohti Camster Cairnseja. Cairnsit sijaitsivat keskellä metsää olevalla pellolla ja pellon vierestä meni yksikaistainen autotie. Cairnsien kohdalle oli onneksi tehty pitkä levikekin, mutta teki silti vähän tiukkaa saada auto siinä ympäri pois lähtiessä. Cairnsit ovat noh.. kivikasoja joiden sisällä on huoneita. Kasojen käyttötarkoitus on vieläkin vähän hämärän peitossa, mutta infotaulut kertoivat huoneista löytyneiden luiden perusteella, että jonkin sortin uhrausta siellä on ehkä harjoitettu. Onneksi luettiin taulut vasta sitten, kun oltiin kömmitty huoneisiin ja pois. Huoneisiin siis todellakin pitää kömpiä, käytävät on ehkä metrin korkeita ja hartiat kyllä otti seiniin kiinni, pituutta käytävillä oli useampi metri. Yksi käytävistä oli hieman liian ahtaan oloinen ja Katin kanssa onnistuttiin kömpimään ehkä n. 2 metrin verran kun ahtaanpaikankammo iski. Käytävä avautui "eteiseen" ja eteisestä itse huoneeseen, jossa mahtui ihan hyvin seisomaan. Cairnseja on jälkikäteen vahvistettu ja niihin on tehty lasista/muovista valoa läpäisevä katto.

Isompi Cairn

Portti on käytävän suulla siksi, ettei lampaat eksy sisälle 

Käytävä huoneesta päin katsottuna

Toinen, pidempi ja kapeampi käytävä

Cairnseilta matka jatkui etelään kohti Invernessiä. Itärannikko on huomattavasti länsirannikkoa tylsempi, eikä pysähtymisen arvoisia kohteita juuri ollut Cairnsien jälkeen. Otettiin navigaattorin suunnaksi Loch Ness ja Urquhart Castle, mutta perille päästyä oli jo hämärää ja linnakin oli mennyt kiinni. Linnaan olisi ollut tosin suolainen sisäänpääsymaksu, joten hirveästi ei menetetty. Linnalta ajeltiin Invernessiin ja pikaisen ruokatauon jälkeen jatkettiin matkaa Aberdeeniin. Arvatkaa vaan montako liikenneympyrää välille Inverness-Aberdeen mahtuu? Vastaus on monta. Täällä ei tunneta käsitettä ohitustie, joten huristelimme melkeinpä jokaisen pikkukylän läpi jota matkalle sattui ja tietenkin niissä kaikissa oli yksi tai useampi liikenneympyrä. Perillä Aberdeenissä oltiin illalla, mutta ehdimme vielä tekemään ruokaostokset Asdassa. Ajateltiin hyödyntää autoa kun se kerran seuraavaan aamun asti oli käytettävissä.

Lumisade jota jännitettiin muutamaa päivää aiemmin oli iskenyt Invernessin pohjosipuolelle, onneksi tiet oli sulat!

Urquhart Castle

Viimeisen päivän reitti