Viimeiset viikot Iso-Britanniassa

Tämän tekstin kirjoitus alkoi jo kun olin vielä Skotlannissa, mutta se unohtui luonnoksiin... Hups.

Huh, viimeistä viikkoa viedään täällä Aberdeenissä. Perjantaina oli viimeinen päivä harkkaa ja vaikka fiilis oli haikea niin viisi viikkoa oli ihan tarpeeksi. Tavallisesti opiskelijat tekevät täällä pitkiä, 12 viikon mittaisia harjoitteluja, mutta itse koin tämän ajan olevan ihan hyvä. Ensimmäisessä harjoittelussa vieras kieli ja minun ulkomaalaistausta ei juurikaan haitannut, kyseessä oli kuitenkin kliinisen hoitotyön paikka. Koulupuolella taas työ on keskustelumuotoista ja pitää olla hyvin tietoinen eri palvelumuodoista, joihin nuoria voi tarvittaessa ohjata. Huomasin monien nuorten kohdalla, että minulla oli todella vaikea ymmärtää heitä. Joko ajatus pomppi aiheesta toiseen niin nopeasti etten kerennyt edes tajuta tai sitten he mumisivat eikä puheesta saanut mitään selvää. Palvelujärjestelmä täällä on taas täysin erilainen siihen mihin itse on tottunut ja erilaisia hyväntekeväisyysjärjestöjäkin mihin nuoria voi ohjata on useita.

Perjantaina oli haikeat fiilikset senkin takia, että kyseessä oli viimeinen harjoitteluni tämän koulun aikana. Nyt jäljellä on enää erinäisiä paperihommia, kuten todistuksen hakeminen vaihtoyliopistolta, tuntilistojen palautus Suomessa ja sitten viimeisenä tutkintotodistuspyynnön tekeminen. Tällä hetkellä kaikki näyttää valmistumisen suhteen oikein hyvältä ja työtkin aloitan jo toukokuussa. Onneksi rekry ei unohtanut meitä ulkomailla olevia, olisi ollut aika stressaavaa palata Suomeen jos töitä ei olisi ollut tiedossa!

Vähitellen pitäisi aloittaa pakkaaminenkin, jännityksellä odotan pitkääkö paluumatkalle buukata ylimääräinen laukku ruumaan vai onko shoppailut pysyneet hallinnassa. (oli pysynyt!)

Kaikki pakattuna

Viimeiset hetket Aberdeenissä tosiaan kului aikalailla pakkaamiseen, viimeisenä iltana käytiin vielä muutaman vaihtarikaverin kanssa illallisella. Sain tytöiltä aivan ihanan kortin ja haikein mielin lähdin seuraavana aamuna kohti Edinburghia. Varasin etukäteen taksin kuskaamaan minut juna-asemalle ja olinkin siellä hyvissä ajoin. Junalla Aberdeenistä Ediin huristelee noin kahdessa tunnissa ja hintaa matkalle tuli reilu 20 puntaa. Mitä aikaisemmin junaliput varaa, niin sitä edullisemmin pääsee. Opiskelijahintaa varten tarvitsisi erillisen railcardin, joka maksaa joten jos ei aio hirveästi käyttää junaa niin on aika 50/50 kannattaako korttia hankkia.

Edissä vietin kaksi yötä ennen kuin jatkoin matkaa Lontooseen. Sää ei ollut kovin kiva ja muutenkin energiatasot matalat, joten ihan hirveästi en kaupungin nähtävyyksiä kiertänyt. Hostelli missä majoituin oli sijaintinsa puolesta hyvä, alle 5min kävely juna-asemalta ja hinta-laatusuhdekin oli ihan ok.

Edinburghin linna, en mennyt sisälle asti

Lauantaina lähdin aikaisin aamulla junalla kohti Kings crossia ja Lontoota. Reilu 4 tunnin matka sujui ihan rattoisasti kun junayhtiön appin kautta pystyi katselemaan leffoja. Lontoossa olin torstaihin asti ja ehdin noina päivinä kiertämään useimmat nähtävyydet, British Museumin ja luonnontieteellisen museon (olivat muuten ilmaisia!). Lontoon julkisissa kulkuvälineissä pystyi maksamaan kätevästi pankkikortin lähimaksuominaisuudella, ainakin OP:n kortti toimi! Oikeiden reittien ja aikataulujen etsimiseen Google mapsin julkinen liikenne-toiminto oli ihan ykkönen. Tekemistä ja näkemistä olisi ollut vaikka miten paljon, mutta esimerkiksi Harry Potter studiokierrokset olivat aika arvokkaita ja liputkin olisi pitänyt varata hyvissä ajoin etukäteen.

Tänne pitäisi ostaa liput ainakin vuotta etukäteen...

Tower Bridge

Kings Crossilta löytyy myös Platform 9 3/4!

Camden Marketilla käytiin sunnuntaina, oli muuten hyvää ruokaa tarjolla!

Pari tyyppiä

Sunnuntai meni markkinoita kierrellen. Ensimmäisenä kohteena oli aika lähellä sijaitseva Camden Market. Sinne kannattaa mennä vaikka vaan ihastelemaan minkälainen paikka se on! Mukaan ei tarttunut muuta kuin ruokaa mahan täydeltä, sillä monien myyntikojujen tarjonta oli suoraan samalta Kiinan tehtaalta. Camdenista metro vei Cityyn, Spitalfieldsin markkinoille. Tuo markkina-alue oli katettu ja myytävät tuotteet monissa kojuissa laadukkaampia (ja kalliimpia). Paikalla oli mm. käsityöläisiä myymässä tavaroitaan ja taidettakin olisi voinut ostaa. Ruokaa oli myös tuolla tarjolla jos mistä maailmankolkasta! Lämpö nousi tuona sunnuntaina parhaimmillaan +25 asteeseen, joten päivään kuului markkinoiden lisäksi auringosta nauttimista Hyde Parkissa.

Buckinghamin palatsi, tais Elisabeth olla kotona!

 Buckinghamin palatsilla piti käydä katsomassa vartijanvaihto. Ihmisiä oli kuitenkin paikalla aika paljon, joten eihän siitä itse vaihdosta juuri mitään nähnyt paitsi silloin kun ne vartijat marssi sisään ja ulos.

Siinä ne menee karhunkarvatötteröt päässä!

Lontoo oli kyllä todella mukava kaupunki ja siellä tulen varmasti vielä vierailemaan uudestaan. Lontoossa uskaltaa liikkua yksinkin ja Google mapsin avulla löytää helposti paikasta toiseen. Julkisissa kulkuvälineissä suosin enemmän bussia. Minulla ei ollut kiire, joten vietin mielelläni hieman pidemmän ajan bussin kyydissä kaupunkia katsellen, mitä kuumassa ja täydessä metrossa maan alla. Busseilla liikkumista ei kannata pelätä yhtään, Lontoon bussit on niin modernit että niissä on toimivat pysäkkinäytöt ja pysäkit vielä kuulutetaan. Oma majapaikkani sijainti Kings crossin vieressä oli bussienkin kannalta hyvä juttu, sieltä pääsi suoralla bussilla lähes joka paikkaan. Sieltä pääsi myös suoralla metrolla Heathrown lentokentän kaikkiin terminaaleihin, ihan superkätevää!

Viikko sitten torstaina oli sitten minun aikani jättää tuo omalaatuinen saarivaltio ja ottaa lentokone Amsterdamin kautta kohti Helsinkiä. Ikävä jäi lämmintä säätä, ystävällisiä ihmisiä ja sweet&salty poppareita. Huonosti toimivia suihkuja ja vessoja sen sijaan ei tule yhtään ikävä. Kaiken kaikkiaan vaihto oli ehdottoman positiivinen kokemus ja kaiken vaivan ja rahan arvoinen. Jos joku miettii vaihtoa ja vähän epäröi, niin voin sanoa yhden asian: mene.

Nyt kun olen ehtinyt Suomessa ja Kajaanissa viikon jo olemaan, on kaikki paperityötkin hoidettu. Opintopisteitä näyttää olevan 248 ja ainoa jäljellä oleva asia on sopivan mekon löytyminen valmistujaisiin. Tähän postaukseen päättyy kaksi matkaa, lyhyt seikkailuni Skotlannissa sekä vähän pidempi seikkailuni ammattikorkeakoulussa. Ehkä vielä joskus avaan bloggerin ja kirjoitan tänne jotain vaihtoon liittyen, ehkä kirjoitan jostakin ihan muusta. Kuka tietää.

Perillä on tuolla

edessämme jossain

mennään mutta ajetaan hiljempaa

toivon ettei matka loppuis ollenkaan